Search results for "viron kieli"
showing 9 items of 9 documents
Suomen puhekielisten ilmausten kääntäminen viroksi Marja-Leena Tiaisen nuortenromaanissa
2008
Hiilis Räikö hooneeie, ruttas Räikkö kamberisse : Helkavirsien vironnoksien vertailua
2018
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Eino Leinon Helkavirsien vironnoksia. Tarkastelen runomittaa, sanastoa ja alkusointuja sekä alkuperäisissä suomenkielisissä runoissa että niiden vironkielisissä käännöksissä. Runot ovat kääntäneet Annist August ja Villem Ridala. Teoreettisena viitekehyksenä käytän runokäännösteoriaa. Aihe on kiinnostava kulttuurihistorian kannalta, sillä Suomen ja Viron kirjallisuuden yhteys on merkittävä. Tutkimuskysymykseni koskevat kolmea pääseikkaa, joita tutkimuksessani tarkastelen. Tutkimuksen päämääränä on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Säilyykö runojen kalevalamitta? 2. Millaista sanastoa käännöksissä esiintyy? 3. Siirtävätkö kääntäjät alkusoinnut käännö…
Suomi ja viro oppijan mielessä : näkökulmia taivutusmuotojen prosessointiin
2006
Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita ja sanastoa vertaillaan usein toisiinsa, koska havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien oletetaan olevan jossakin suhteessa kielenoppimisen kulkuun ja oppijoiden kielellisiin tuotoksiin. Oletus perustuu käytännön kokemuksiin, mutta enenevästi myös tutkimustietoon (ks. erityisesti Kaivapalu 2005). Lähde- ja kohdekielen suhteen olemuksen tutkimuksellinen määritteleminen on kuitenkin haastavampi ja mutkikkaampi tehtävä kuin pelkkä kielten ja oppijoiden puheen ja kirjoituksen vertailu. peerReviewed
Lähdekieli kielenoppimisen apuna
2005
Annekatrin Kaivapalu on väitöskirjassaan tutkinut virolaisten ja venäläisten lukiolaisten suomen kielen nominien monikkotaivutuksen omaksumista. Kaivapalu selvitti, oppivatko virolaiset suomen taivutuksen helpommin kuin venäläiset oppijat, joiden äidinkielestä vastaavat taivutusmallit puuttuvat. Läheisten sukukielten, kuten viro ja suomi, oppimisessa äidinkielen vaikutus opittavan kielen omaksumiseen osoittautui huomattavasti myönteisemmäksi kuin aikaisemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet. This study investigates the effect of Estonian as the mother tongue on the acquisition of Finnish, a closely related language, with particular regard to plural inflection of Finnish nouns. The aims of …
Helppoa vai vaikeaa arvioida? : Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista
2016
Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakers in a Finnish language test: easy or difficult? This paper aims to contribute to our understanding on rater beliefs and views and to promote transparency in rater’s work in the form of reflection. The paper focuses on professional Finnish raters’ beliefs and views of assessing L1 Estonian speakers in the criteria-referenced Finnish language test of the National Certifi- cates of Language Proficiency test system. Finnish raters (N = 27) were asked via email to shortly reflect on what they find easy and what difficult in rating Estonian speakers’ writing and speaking skills in the Finnish language test. The raters reflected on many issu…
Yleiskatsaus viron kielen uudissanastoon
2007
Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors
2020
Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydett…
Maasika - 'mansikka', 'maasika' vai 'maahanmuuttaja'? : koherentin vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta
2015
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, miten ja missä määrin suomea äidinkielenään puhuvat tutkimuksen osallistujat ymmärtävät vironkielistä kirjoitettua tekstiä. Lähtökielen vaikutusta kielenoppimiseen on tutkittu paljon, mutta lisätietoa kaivataan kuitenkin siitä, miten vastaavuuksista voidaan hyötyä ilman systemaattista opetusta ja kokemusta kohdekielestä. Tutkielman tutkimuskysymykset käsittelevät sitä, mitkä tekijät edistävät tai toisaalta estävät vironkielisen tekstin ymmärtämistä. Tutkimuksessa selvitellään myös osallistujien käyttämiä ymmärtämisen strategioita sekä sitä, missä määrin vironkielistä tekstiä ymmärrettiin. Tutkimuksen kohteina ovat siis reseptiivinen monikielisyys j…